Lohien rokottaminen: antibioottien käytön välttäminen kalanviljelyssä Norjassa

Uutinen 11.11.2015

Lohien rokottaminen: antibioottien käytön välttäminen kalanviljelyssä Norjassa

Lohi on Norjan suosituimpia elintarvikkeita ja tärkeimpiä vientituotteita. Antibioottien käyttö kalanviljelyssä on onnistuttu pudottamaan lähes nollaan. Sen ansiosta toimiala kukoistaa ja ihmisten antibioottiresistenssin kehittymisen riski on pienentynyt.

Antibioottien käyttö kalanviljelyssä

Lohenviljely kasvoi 1980-luvulla räjähdysmäisesti Norjassa ja muissa pohjoisen alueen maissa, joissa on runsaat makean veden ja meriveden varannot. Aiemmin lohi oli vain harvojen herkku. Kalanviljelyn myötä tämä maukas ja sydänterveyttä edistäviä rasvoja sisältävä kala tuli saataville maailmanlaajuisesti entistä edullisemmin.

”Se oli jännittävää aikaa, mutta aloimme havaita myös vakavia ongelmia”, kertoo Alf-Gøran Knutsen, joka työskentelee toimitusjohtajana vuonna 1976 perustetussa kalanviljelyä harjoittavassa perheyrityksessä.

Suurin ongelma oli se, että tuhannet viljellyt lohet sairastuivat furunkuloosiin. Se on bakteerin aiheuttama tauti, jota esiintyy myös luonnonlohella. ”Furunkuloosiin tehoavia rokotteita ei ollut, ja tuohon aikaan uskottiin yleisesti, että tehokkaan rokotteen kehittäminen olisi erittäin vaikeaa”, asiantuntija ja eläinlääkäri Paul Midtlyng muistelee. Hän toimi 1980-luvulla Norjan maatalousministeriön kalaterveysosaston virkamiehenä.

Muiden kalanviljelijöiden tavoin Knutsen alkoi 1980-luvun lopulla sekoittaa kalanrehuun antibiootteja furunkuloosin ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. ”Tuolloin meille kerrottiin, että niin kannattaa toimia. Jälkikäteen voidaan kuitenkin todeta, että kyseinen toimintatapa saattoi olla vaaraksi”, Knutsen toteaa.

Antibioottien liikakäytön riskit ja vaihtoehto

”Jos antibiootteja käytetään liikaa joko viljelyssä tai ihmisten lääkehoidossa, antibioottiresistenssin kehittyminen nopeutuu. Tällöin bakteerit muuttuvat ja tulevat resistenteiksi antibiooteille, joita käytetään bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitamisessa. Tarttuvien tautien hoitomahdollisuudet ja lääketieteen monien edistysaskelten hyödyntämismahdollisuudet heikkenevät”, WHO:n Euroopan alueen antimikrobisen resistenssin hallinnan ohjelmajohtaja Danilo Lo Fo Wong kertoo.

1980-luvun lopulla haluttiin tukea kalanviljelyteollisuutta vaarantamatta yleistä terveyttä. Niinpä Norjan eläinlääketieteen instituutin tutkijat kehittivät viljellyn Norjan-lohen furunkuloosia vastaan tehokkaan rokotteen, joka ei aiheuttanut sivuvaikutuksia ihmisille.

Vuoteen 1994 mennessä Norjan kalanviljelijät olivat siirtyneet antibiooteista rokottamiseen. Rokote pistetään lohen vatsaan kalankasvatuksen makean veden vaiheessa automatisoidun prosessin avulla. ”Tämä saavutus oli tulosta hallituksen, viljelijöiden, toimialan ja kalanviljely-yhdistyksen välisestä vahvasta yhteistyöstä”, Midtlyng toteaa. ”Kaikki mukana olleet osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että antibiootteja ei voitu enää käyttää niin suuria määriä.” Liiketoimintaa ei siis voitu jatkaa entisellään.

”Norjan esimerkki osoittaa, että tärkeiden antibioottien suojelu edellyttää innovaatioita ja yhteistyötä yhteiskunnan eri sektorien välillä. Juuri tämänkaltainen yhteistyö muodostaa perustan WHO:n globaalille toimintasuunnitelmalle, jonka tavoitteena on ehkäistä antimikrobista resistenssiä”, WHO:n antimikrobisen resistenssin sihteeristön johtaja Marc Sprenger kertoo.

Antimikrobisen resistenssin, mukaan lukien antibioottiresistenssin, globaalin toimintasuunnitelman tavoitteena on varmistaa, että tartuntatauteja voidaan edelleen ehkäistä ja hoitaa turvallisilla ja tehokkailla lääkkeillä.

Muut tartuntojen ehkäisykeinot

Nykyään Norjassa tuotetaan yli miljoona tonnia viljeltyä lohta vuodessa, ja osa yrityksistä rokottaa kalat teollisessa mittakaavassa. Rokottamisen on todistettu tarjoavan valtavia etuja tartuntojen ehkäisyn kannalta. ”Yksi strategia ei kuitenkaan riitä”, sanoo Bjørn Røthe Knudtsen, joka toimii kalatautien asiantuntijana Norjan hallituksen elintarviketurvallisuusosastolla.

”Ajan mittaan Norjan kalanviljelijät ovat ottaneet käyttöön myös muita hyvää hygieniaa edistäviä menetelmiä”, hän kertoo. ”Paras ratkaisu olisi pitää eri kalasukupolvet erillään toisistaan. Jos se ei ole mahdollista, viljelijät tyhjentävät ajoittain kala-alueet, desinfioivat ne ja jättävät ne tyhjilleen muutaman kuukauden ajaksi. Se auttaa ehkäisemään ristiintartuntoja vanhojen ja uusien sukupolvien välillä.”

Turvallisen kalanviljelyn edut

Edellä kuvattujen keinojen ansiosta Norjan kalanviljelyssä on pystytty jatkuvasti vähentämään antibioottien käyttöä. ”Nykyään Norjassa viljellään tonnimääräisesti maailman eniten lohta ja antibiootteja käytetään luultavasti kaikkein vähiten”, Midtlyng toteaa.

”Yhtälö on miettimisen arvoinen”, hän lisää. ”Norjassa ihmiset käyttävät noin 50 000 kg antibiootteja vuodessa. Lohessa käytämme yhteensä vain 1 000 kg antibiootteja sairauksien hoitoon, vaikka lohikanta on kaksi kertaa niin suuri kuin maamme väestön biomassa.”

Kalanviljelijä Alf-Gøran Knutsen on erittäin tyytyväinen kolmen viime vuosikymmenen aikana tapahtuneisiin muutoksiin, sillä liikemiehenä hän on huolissaan myös terveydestä ja ympäristöstä. ”Olemme onnistuneet yhdistämään hyvän viljelyliiketoiminnan ja antibioottien vastuullisen käytön”, hän sanoo.

Alkuperäinen artikkeli osoitteessa:
http://www.who.int/features/2015/antibiotics-norway/en/

Suosittele